Muinaiset kainulaiset

[Kvenlander]

Pitäisi vielä keksiä, mistä norjalaiset ovat keksineet ahdistelijoilleen tuollaisen kutsumanimen. Väen omakielinen nimihän on voinut olla jotain aivan muuta (vrt. suomi-finn, häme-tavast, ruotsi-svea, saami-lapp, jne.). Löytyisiköhän mistään paikannimeä, jossa olisi muistoja kveeneistä.

Totta, minuakin kiinnostaisi tietää, onko nimistöön jäänyt mitään jälkeä, joka kertoisi kveenien todella asuneen jossain Ruotsissa. Toisaalta olisi mielenkiintoista tietää, onko näissä pohjoisemmissa rautakauden asutuskeskuksissa mitään sellaista, joka eroaisi Sveeojen jättämistä merkeistä. Erittavatko ruotsalaiset Sveeojen ja Göötanmaan asukkaiden (ja Skånen) "heimoja" mitenkään historiassa arkeologian osalta, vai vallitsiko kansankodissa viikinkiajalla yhtenäiskulttuuri?

Pitäisi etsiä jostain jokin pätevä Ruotsin historian teos, joka EI puhu viikingeistä, vaan nimenomaan kehityksestä Ruotsin alueella, asutuksen leviämisestä jne. Luin juuri Taavitsaisen muinaislinnoja käsittelevästä kirjasta, että Ruotsissa ja Norjassa oli käytössä samantyyppinen kaukonautinta erämaihin kuin Suomessa. Mutta miten tämä suhtautuisi siihen, että noiden erämaiden takana olisikin toinen kansa, joka EI ollut verotettavia saamelaisia? Olisiko erämetsistä ollut kiistaa? Tai, ja tästä päästään taas Pirkkalaisiin, jos ne olivatkin jo Viikinkiajan lopulla juuri Sveeoihin sulautuneet kveenit, jotka verottivat lappalaisia? Olaus Magnuksen kartassahan Pirkkalaisiin viitataan Pohjois-Ruotsissa nimeomaan termillä Birkarla Cwenar? Jos taas nämä ja Pirkkalan pirkkalaiset olisivat samoja, pitäisi Jaskan hämälaisteoria paikkaansa (ok, sitten tulisi taas kaikki keskustelu siitä, voitiinko lappalaisia verottaa niin kaukaa, mutta Taavitsaisen mukaan "verottaminen" nimenomaan oli kausittaista kaukonautintaa ja suhde enemmän "mutually-beneficial", kuin "suojelurahan" keräämistä. Saamelaiset mm. lopettivat raudan työstämisen kokonaan, koska saivat rautaesineet vaihdossa hämäläisiltä turkiksia vastaan. Tosin joku toinen kirjoittaja vertasi tätä intiaanien ja afrikkalaisten lahjomiseen helyillä...), mutta olisivatko hämäläiset voineet ehtiä pohjoiseen Ruotsiin jo 800-luvulla? Kuka osaa kaivaa esiin suomen kielen kerrostumat Pohjois-Ruotsissa?

Kveenin etymologiasta en osaa sanoa yhtään mitään, mutta kiinnostava kysymys.

[jussipussi]

Saamelaiset mm. lopettivat raudan työstämisen kokonaan, koska saivat rautaesineet vaihdossa hämäläisiltä turkiksia vastaan.

Tässä pitää mielestäni olla nimitysten kanssa tarkkana. Kveenien oletettuna hallinta-aikana tai hieman sitä ennen saamenkielen tuonut joukko saamenkielisti alueen alkuperäiset asukkaat eli paleot. Siinä mielessä saamenkielen tuonut porukka tai pitäisikö sanoa kulttuuri ei koskaan lopettanut raudanvalmistustaan vaan se jatkoi sitä hämäläisten toimesta.

Tosin joku toinen kirjoittaja vertasi tätä intiaanien ja afrikkalaisten lahjomiseen helyillä...), mutta olisivatko hämäläiset voineet ehtiä pohjoiseen Ruotsiin jo 800-luvulla? Kuka osaa kaivaa esiin suomen kielen kerrostumat Pohjois-Ruotsissa?

Hämäläisistä tuohon aikaan perämerellä ei oikein taida olla tietoa, mutta ei kai se aivan mahdotonta ole. Yleensä heidän saapumisensa on arvioitu noin 1000-luvulle. (Vahtola ainakin). Ollakseen kveenejä olisi heidän kuitenkin täytynyt tulla maisemiin aiemmin ehtiäkseen luoda "valtion" tai ainakin sotatoimiin kykenevän organisaation alueelle tuohon mennessä (siis jos edelleen luotetaan Othereen).

Ruotsin puoleisella Pohjanlahden rannikolla on säilynyt vähän suomalaisia paikannimiä. Kalixjoelta länteen niitä tietenkin on edelleen. Saamenkielisiä paikannimiä siellä on enemmän, mutta nekin ovat yleensä hieman irti rannikosta (havainnot omia). Hämäläisten leviäminen 1000-luvulla ja jälkeen pysähtyi Skellefteojoelle, jolla on myös suomenkielinen nimi Helettijoki (en muista mistä lähteestä tämä leviämisen pysähtyminen on). Viittaa siihen, että vastaan tuli pysyvämpi skandinaaviasutus.

Kveenien arvioimininen suomenkieliseksi on minusta olemassaolevalla tiedolla melko vaikeaa. Germaaneja on liikkunut Jäämeren rannikolla jo vuoden 0 tienoilla kielitieteen perustein varmasti. Tuntuisi epätodennäköiseltä, että heitä ei olisi liikkunut myös Perämerellä. Eri asia sitten, että jäivätkö asumaankin. Vanhat saarennimet Perämerellä viittaavat heidänkin osalta aikaan noin 1000. Sangiksessa Tornionjoen ja Kalixjoen välillä on 700-luvulle ajoitettu viikinkiaikainen ja mallinen hautakumpu, josta on löydetty myös aseistusta. Emme silti tiedä mitä kieltä tuossa haudassa makaava viikinkiaikinen henkilö on puhunut. Saamenkielinen joukko on myös levittänyt kieltään ja kulttuuriaan alueella ennen suomenkielisiä. Tästäkään kulttuurista emme tiedä juuri mitään. Vaihtoehtoja siis on ainakin neljä, joista minusta saame ja germaani ovat suosikkeja, mutta eipä sillä pitkälle pötkitä. Mielnkiintoista silti.

[jouko]

Vanha Norjan historia, saga, mainitsee kven –kansan, joka asui Kvenlannissa Pohjanlahden luoteis- ja pohjoispuolella, Tämä nimi on siirretty suomalaisiin siirtolaisiin Norjassa, Sana lienee sama kuin kainulaiset (Jäämeren suomalaiset Kirja Ruijasta toim. Thor Robertsen, Nors-finsk forbund, ei vuotta, s.23).

http://sv.wikipedia.org/wiki/Kv%C3%A4ne ... 3.A4llorna

[Kvenlander]

Tässä pitää mielestäni olla nimitysten kanssa tarkkana. Kveenien oletettuna hallinta-aikana tai hieman sitä ennen saamenkielen tuonut joukko saamenkielisti alueen alkuperäiset asukkaat eli paleot. Siinä mielessä saamenkielen tuonut porukka tai pitäisikö sanoa kulttuuri ei koskaan lopettanut raudanvalmistustaan vaan se jatkoi sitä hämäläisten toimesta.

Kveenien arvioimininen suomenkieliseksi on minusta olemassaolevalla tiedolla melko vaikeaa. Germaaneja on liikkunut Jäämeren rannikolla jo vuoden 0 tienoilla kielitieteen perustein varmasti. Tuntuisi epätodennäköiseltä, että heitä ei olisi liikkunut myös Perämerellä. Eri asia sitten, että jäivätkö asumaankin. Vanhat saarennimet Perämerellä viittaavat heidänkin osalta aikaan noin 1000. Sangiksessa Tornionjoen ja Kalixjoen välillä on 700-luvulle ajoitettu viikinkiaikainen ja mallinen hautakumpu, josta on löydetty myös aseistusta. Emme silti tiedä mitä kieltä tuossa haudassa makaava viikinkiaikinen henkilö on puhunut.

Aivan totta, että nimitysten kanssa täytyy olla tarkkana. Tuossa viestissäni kuitenkin viittasin Suomen puolen tapahtumiin ja myöhempiin aikoihin, hämäläisten lappalaisverotukseen. Sitä en tiedä, oliko silloin jo saamelaisia, tunnustan tietämättömyyteni sillä saralla. Tätä palstaa lukemalla olen jo oppinut enemmän saamelaisasutuksen leviämisestä, kuin koko 40-vuotisen elämäni aikana...

Minä veikkaisin, että tuo hautakummussa makaava hernkilö on jollain matkalla kuollut sveealainen. Luin jostain, että paikka meren lähellä ja syrjässä asutuksesta viittaa siihen, että joku matkamies on kuollut ja toverit ovat haudanneet hänet.

Minäkään en osaa kveenien kielestä sanoa mitään, käsittääkseni historiantutkimuksen konsensus pitää heitä kuitenkin suomensukuisena heimona. Norjan Kveenit kai ovat selvästi myöhäisempi ryhmä, joka on verrattavissa metsäsuomalaisiin, mutta nimi on voinut siirtyä "kollektiivisen muistin" perusteella toiseen suomenkieliseen ryhmään helposti, jos lappalaisverotusta harjoittaneita suomenkielisiä ryhmiä kutsuttiin alueella Kveeneiksi vielä 1600-luvulla. Wikipedian (lähteeseen viittaavan) tiedon mukaan Norjassa on kuulemma listattu veroluetteloihin jo 1500-luvulla Kveenejä. Jos otetaan lähtökohdaksi tuo 800-luku, niin Suomen puolella on kai jo puhuttu jonkin asteen suomea? Merenkurkun yli matka ei ole pitkä, mutta tarvittaisiin jotain todisteita (kieli, paikannimet, geneettiset merkit, arkeologiset löydöt) yhteyden todistamiseksi.

[Swen]

Sangiksessa Tornionjoen ja Kalixjoen välillä on 700-luvulle ajoitettu viikinkiaikainen ja mallinen hautakumpu, josta on löydetty myös aseistusta. Emme silti tiedä mitä kieltä tuossa haudassa makaava viikinkiaikinen henkilö on puhunut.

Onkohan kyseessä tämä?

https://kalmistopiiri.wordpress.com/201 ... inkihauta/

Tuo meänkielinen opastekyltti on kieltämättä hauska.

[jussipussi]

Sangiksessa Tornionjoen ja Kalixjoen välillä on 700-luvulle ajoitettu viikinkiaikainen ja mallinen hautakumpu, josta on löydetty myös aseistusta. Emme silti tiedä mitä kieltä tuossa haudassa makaava viikinkiaikinen henkilö on puhunut.

Onkohan kyseessä tämä?

https://kalmistopiiri.wordpress.com/201 ... inkihauta/

Tuo meänkielinen opastekyltti on kieltämättä hauska.

Joo, juuri tuo.

[jussipussi]

Kveeneille on tarjolla noin neljä eri kieltä. Otheren mukaan bjarmit puhuivat saamen sukuista kieltä. Jos luotamme Othereen, niin käytännössä se tarkoittaa sitä, että saame ei kävisi kveenien kieleksi. Othere ei olisi sekoittanut kveenien kieltä bjarmien kieleen. Todennäköisimmäksi kveenikieleksi jäisi germaani/skandinaavi.

Toinenkin, vaihtoehto tähän on: Othere tarkoitti finneillä paleoita (siis paleoita siinä mielessä, kuin me nyt ajattelemme), jotka kaikesta huolimatta puhuivat vielä tuohon aikaan omaa alkuperäistä kieltään tuolla silloisen maailman ja ennen muuta sivistyksen laidalla.

Niitä arkeologisia todisteita tosiaan kaivattaisiin. Harmillisesti juuri tähän aikaan liittyy "näkymättömyys". Nekin havainnot joita on, ovat monitulkintaisia tai niistä ei ole sitten tehty kunnollista yhteenvetoa. Jaska on koonnut Viron ja Suomen yhteisistä hautaustavoista koosteen arkeologiaosastoon, mutta ei siitäkään paljoa tähän hätään irtoa. Ehkä polttokenttäkalmistoista voisi jotain kyhätä. Siinä ainakin aikautus suurinpiirtein täsmää. Ko hautatyyppiä esiintyy melko etelässä ja se on yhdistetty kantasuomalaisiin. Hautapaikkojen sijaintien perusteella tätä hautausmallia käyttänyt joukko ei oikein sopisi kveenikuvioon. Pohjoisimmat löydöt ovat kyllä merenkurkun lähellä, mutta niiden tarkkaa aikautusta en tiedä. Hautaustyyppiä on käytetty 550 -1100 jkr. Mielestäni nämä havainnot mieluummin pienentävät suomalaisten todennäköisyyttä kveeneiksi kuin tukisivat sitä.

En tiedä sitten kuinka hyvin pelkästään hautaustapoja voidaan käyttää eri kansojen liikkeiden arvioimiseen. Periaatteessa uskonnon vaihtamiseen ei tarvita kuin yksi tehokas saarnamies.

[Kinaporin kalifi]

Otheren mukaan bjarmit puhuivat saamen sukuista kieltä.

Eikö kyse ollut siitä, että kieli kuulosti saamen kaltaiselta? Länsiuralin tytärkielet täyttävät kaikki tuon kriteerin.

[jussipussi]

Otheren mukaan bjarmit puhuivat saamen sukuista kieltä.

Eikö kyse ollut siitä, että kieli kuulosti saamen kaltaiselta? Länsiuralin tytärkielet täyttävät kaikki tuon kriteerin.

Niin varmaan. En ole sanatarkkaa käännöstä lukenut.

Kommenttini pointti ei kuitenkaan tuosta muuttune...

Lisäys: Löysin netistä tällaisen:

Linkissä englanninkielinen alkuteksti ja nykyaikainen käännös. "puhuivat lähes samaa kieltä..."

http://web.uvic.ca/hrd/iallt2003/oldeng ... aph-2.html

[jouko]

Vanha Norjan historia, saga, mainitsee kven –kansan, joka asui Kvenlannissa Pohjanlahden luoteis- ja pohjoispuolella, Tämä nimi on siirretty suomalaisiin siirtolaisiin Norjassa, Sana lienee sama kuin kainulaiset (Jäämeren suomalaiset Kirja Ruijasta toim. Thor Robertsen, Nors-finsk forbund, ei vuotta, s.23).

http://sv.wikipedia.org/wiki/Kv%C3%A4ne ... 3.A4llorna

Linkissä on haarukoitu kveenien reittiä koirarodun kautta:Vissa tror att föregångaren till hundrasen Norrbottenspets hade ursprung i små lajkor som förts till Nordkalotten österifrån med jägarfolk som kvänerna.

Kvänerna försvinner ur flera källor under medeltiden. En teori går ut på att kvänerna under medeltiden knyts till svenska kronan och att en elit av kvänerna blir birkarlar.

Ruotsin Länsipohjassa puhuttavia meänkieliä on kaksi. Yhden tulkinnan mukaan Länsipohjan meänkielessä olisi säilynyt vanhimman kantasuomen rakenteita pisimpään.

Tuo kainuunmeänkielen itsemääritelmä, erotukseksi torniolaakson meänkielestä, "lantalantalainen" ja uudempi tuotos kveeniflaku ovat kyllä ainakin omaperäisiä.

[jussipussi]

Merenkurkun yli matka ei ole pitkä, mutta tarvittaisiin jotain todisteita (kieli, paikannimet, geneettiset merkit, arkeologiset löydöt) yhteyden todistamiseksi.

Ohessa on linkki tiedostoon jolla voi etsiä suomalaisia, saamelaisia ja ruotsalaisia paikannimiä Ruotsista. Osa paikannimien kieliluokitteluista näyttäisi olevan väärin, mutta eiköhän tuosta jotain saa irtikin.

http://www2.sofi.se/SOFIU/topo1951/_cdweb/index.htm

Saamelaisia paikannimiä Perämeren rannoilta alkoi löytyä kunnolla vasta Råneåsta, eli siis Kalixjoen länsipuolelta. Niitä löytyikin sitten melko runsaasti. Luulajan seudulta taas rannikolta saamenkieliset paikannimet puuttuvat, mutta reilut 50 km sisämaahan Edeforsissa niitä sitten piisaa. Suomenkielinen paikannimistö on vähissä Kalixjoen länsipuolisella rannikolla ja muutenkin Perämeren tasalta etelään. Kallax (Luulajan lentokenttä) kuitenkin näytti puuttuvan suomalaislistalta. Jos laksi on karjalaa kuten Kalifi toisaalla muisteli niin tuokaan nimi ei sitten kauhean vanha ole.

[Make]

Oheisen linkin loppupuolella mielenkiintoinen väite, jonka mukaan
lopullisesti kainulaiset hävisivät Nuijasodassa! (...jos uskallatte mennä mitäv...-sivuille!)

http://keskustelu.mvlehti.net/index.php?topic=87.0

Mutta vielä mielenkiintoisempi juttu on käännettynä siellä lopussa:
The Description of Swedland, Gotland, and Finland by George North. Facsimile print. Scholars' Facsimiles & Reprints, New York, 1946. Originally, printed by John Awdely. London, 1561

..."Se on niin suuri maa, että sitä joskus kutsuttiin kuningaskunnaksi, mutta nyt sillä on vain ruhtinaskunnan asema. Slaavit menneinä aikoina ovat asuneet siellä, kansa, joka käytti kielenään kreikankieltä niin kauan kuin Moskova hallitsi heitä..."

"Plini seems to name it Finnonia," kuka on Plini?

Alkuperäinen täällä:
http://www.histdoc.net/history/desc1561.html

[Kinaporin kalifi]

Kreikankieltä viittaa ortodoksivaikutukseen, jota ilmeisesti levittivät jopa kreikkalaiset munkit? Plini lienee taas Plinius.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Plinius_vanhempi

[Kvenlander]

Mutta vielä mielenkiintoisempi juttu on käännettynä siellä lopussa:
The Description of Swedland, Gotland, and Finland by George North. Facsimile print. Scholars' Facsimiles & Reprints, New York, 1946. Originally, printed by John Awdely. London, 1561

Olipa mielenkiintoinen aikalaiskuvaus. Kukahan tämä heppu mahtoi olla? Mikä kaupunki tuo Gusta mahtaa olla? Muut tunnistan, mutta tuo ei tunnu tutulta. Kustaa? Kustavi? Myös mielenkiintoinen väite, että Sipooseen asti olisi puhuttu venäjää(?) ja että slaavit olisivat asuneet täällä. Sama väite muuten toistui venäläisten "itä-viikinkien kieltäjien" kirjoituksissa. He väittivät, että Rurik oli suomalainen ja suomalaiset taasen slaaveja.

Maininta Suomesta Ruotsin vilja-aittana oli myös uusi, vaikka onkin totta, että Suomi alavampana kuin Ruotsi on ehkä paikoin helpompi raivata viljelysmaaksi.

[Make]

Tässä tietoja George Northista:
http://en.wikisource.org/wiki/North,_George_(fl.1580)_(DNB00)

George oli myös Ruotsin hovin tuttu:
http://en.wikipedia.org/wiki/Princess_Cecilia_of_Sweden

Gusta sopisi Gustavs/Kustaviksi, mutta kun Kustaa III perusti sen nimellään vasta 1874,
tai näin meille ainakin kerrotaan!
"Gusta on linnoitettu kaupunki..." siis on ollut n.1560 asti?

Tuollakin samoja pohdintoja:
http://www.sinikivi.com/foorumi/hermeet ... s?start=70

[Kinaporin kalifi]

Kuusisto?

[Make]

Taitaa olla tuo mv sivusto yhtä luotettava...

Minähän varoitin ,(...jos uskallatte...)
mutta linkit eivät ole samaa tasoa!


Kuusiston linnan itsekin tarkistin: "Linna purettiin Kustaa Vaasan käskystä vuonna 1528"

Gusta viittaisi kyllä Kustaa Vaasaan, mutta kun ei ole Kustaanlinnaa?

[Kvenlander]

2.
Ensimmäisen vuosituhannen lopulla tiedetään jotain Perämeren rantojen paikannimistön perusteella. Jouko Vahtolan tutkimusten mukaan vanhin läntinen (muinaishämäläinen) asutusaalto ehti sinne jo viikinkiajan puolella, jonkin verran ennen vuotta 1000. Ilmeisesti suunnilleen samoihin aikoihin siellä oli kuitenkin myös skandinaaveja, koska -ei-loppuiset saarennimet on omaksuttu myöhäiskantaskandinaavin tasoa edustavasta asusta *ey 'saari' (> norjan øy ~ ruotsin ö). Ja saamelaisia oli ilmeisesti myös aivan rannikkoa myöten. On siis mahdotonta päätellä, mitä kieliryhmää (tai -ryhmiä) kveenit edustivat.

Voidaan sanoa, että suunnilleen vuoden 1000 jälkeen kveeni-nimityksellä on viitattu Perämeren pohjukan muinaishämäläislähtöiseen porukkaan. Sen sijaan ei voida sanoa, keitä kaikkia sinne on eri aikoina päätynyt ja millä nimellä heitä on kutsuttu.

Tuo kuulostaa ihan järkeenkäyvältä, mutta miten tämä ajoitus suhtautuu Othereen? Otherin matkakuvaus on aikalaiskuvaus 800-luvun puolivälistä ja mielestäni erottaa Kveenit selkeästi pohjanmiehistä, mutta myös saamelaisista. Saamelaisten kohdalla Other myös puhuu verottamisesta, hänen varallisuutensa perustuu poroihin ja lappalaisten verottamiseen, kun taas kveeneistä mainitaan, että he asuvat sveeojen pohjoispuolella, erämään takana ja sieltä he tekevät ryöstöretkiä Norjaan pienilla kevyillä veneillään järvien kautta. Tämä sijoittaisi heidät jonnekin Vänernin pohjoispuolle 800-luvulla.

Minulla on jotenkin aina ollut käsitys, että Kveenit olisivat olleet "suomensukuinen" heimo, joka yksinkertaisesti sulautui tai assimililoitui ruotsalaisiin. Minun asiantuntemukseni ei riitä arvioimaan, mitä kieltä he mahdollisesti olisivat puhuneet ennen skandinaavikielen omaksumista, mutta sulatuminen voisi selittää N1c1:n esiintymisen Ruotsissa.

Tässä astut aralle alueelle, nyt lähestyt Upplantia, Sveanmaan ydintä, suuria kumpuja ja Odinin leposijoja. :mrgreen:

Ehkä täytyy sitten varoa askeleita. Tarkkailin karttaa uudelleen ja lueskelin Otherin kuvausta tarkemmin. Hän puhuu, että vuorten välissä on paljon järviä, joiden kautta Kveenit tuovat veneensä ja hyökkäävät Norjaan. No, Norjan pääkaupunki oli 1200-luvulle saakka Trondheim (tosin kaupunki vasta vuodesta 997, mutta tärkeä keskus ennenkin. Other myös asui pohjoisessa) ja jos katsoo karttaa, huomaa että Pohjanlahdelta pääsee Sundsvallin pohjoispuolelta mahdollisesti aika vaivattomastikin jokia ja järviä myöten Trondheimiin, ainakin jos liikkuu kevyillä haapioilla. Nykyään tuossa laaksossa kulkee E14-tie. Sundsvall on suoraan vastapäätä Etelä-Pohjanmaata eli Muinais-Kainuuta. Problem solved ja arvoitus ratkaistu. Ei tarvitse astua Odinin varpaille, eikä ihmetellä, asuiko Tornionjokilaaksossa 1000-luvulla hämäläisiä vai karjalaisia vai saamelaisia!

[aikalainen]

Tarkkailin karttaa uudelleen ja lueskelin Otherin kuvausta tarkemmin. Hän puhuu, että vuorten välissä on paljon järviä, joiden kautta Kveenit tuovat veneensä ja hyökkäävät Norjaan. No, Norjan pääkaupunki oli 1200-luvulle saakka Trondheim (tosin kaupunki vasta vuodesta 997, mutta tärkeä keskus ennenkin. Other myös asui pohjoisessa) ja jos katsoo karttaa, huomaa että Pohjanlahdelta pääsee Sundsvallin pohjoispuolelta mahdollisesti aika vaivattomastikin jokia ja järviä myöten Trondheimiin, ainakin jos liikkuu kevyillä haapioilla. Nykyään tuossa laaksossa kulkee E14-tie. Sundsvall on suoraan vastapäätä Etelä-Pohjanmaata eli Muinais-Kainuuta.

Tuo on hyvin linjassa tähän ketjuun aiemmin laittamani viestin kanssa.

Ehdolle sopiva rautakautinen erämaan takainen asutussaareke, jollaisesta Ottar mainitsi, näkyy Pohjanlahden ja Trondheimin välisellä järvialueella tässä karttakuvassa kellanvihreällä värillä (= kiinteä ja tiheä asutus).

Problem solved ja arvoitus ratkaistu. Ei tarvitse astua Odinin varpaille, eikä ihmetellä, asuiko Tornionjokilaaksossa 1000-luvulla hämäläisiä vai karjalaisia vai saamelaisia!

Mitä tarkoitat?

[Kvenlander]

Ehdolle sopiva rautakautinen erämaan takainen asutussaareke, jollaisesta Ottar mainitsi, näkyy Pohjanlahden ja Trondheimin välisellä järvialueella tässä karttakuvassa kellanvihreällä värillä (= kiinteä ja tiheä asutus).

Problem solved ja arvoitus ratkaistu. Ei tarvitse astua Odinin varpaille, eikä ihmetellä, asuiko Tornionjokilaaksossa 1000-luvulla hämäläisiä vai karjalaisia vai saamelaisia!

Mitä tarkoitat?

Tuo asutusalue vaikuttaa kyllä lupaavalta ja tarkoittaa, että Norjaan ei tarvitse lähteä Pohjanlahden takaa.

Tuo jälkimmäinen oli vain surkea yritys vitsailla.. Tällaisen tosikon ei kannattaisi edes yrittää.